I survived one month without sports, if you don't count the fact that I'm walking to the office and back home, several times a week, 30 minutes walk in one direction. I signed up at a local fitness centre, the closest one I could find, and it's just as expensive as in Finland... Well, at least I now have a hobby, besides my Russian studies.
I tried some of the aerobic-classes today, and I have to say that they take these things really serious here -the classes are held with the same strong armor of discipline as everything else in Russia. You are not supposed to do wrong, because then it's not efficient! And yes, it was efficient, very very efficient... I attended aerobics, and it was like straight from a boot-camp session, as well as belly-dance today! Belly-dance is my new hobby:) They have striptease-dance as well, but without pools... Sad :(
When I visited the place first time yesterday, to do some gymming, I watched a class for a while. It was a dance class, and it looked really silly to me, the trainer showing you precisely all the time, and stopping the music all the time. In Finland the dance-classes at the fitness-centres are the not that serious, you just move along to the non-stopping music as well as you can. Here the dance classes are more on the same level as in private dance-schools!
I thought I was going to walk around city, in some parts of the city where I haven't been yet, but the weather is so horrible you just don't want to get out. They are removing snow and ice everywhere, cutting of the streets, water and snow-slush everywhere, something wet and cold coming down from the sky, and it's really slippery. So I guess I spend my Sunday at home.
Sunday, February 28, 2010
Tuesday, February 23, 2010
Деньги, raha, pengar, money
Tänään venäläiset juhlii isäinmaan suojelijoita -minä nautin pitkistä pyhistä.
Tulen sit 12-15.3 kotona käymään, täytyyhän supertreeneihin 14.3 osallistua. Täytyypi ehkä melkein ottaa perjantai päiväkin vapaaksi, matkoihin menee niin paljon aikaa. Ajattelin tosin lentää, löysin halvat meno-paluu liput -täytyy nopsasti varata ettei mene tarjous ohi! Sit on vaan se ihana juttu, että jos en saakaan passiani 5.3, jos se joutuu esim. uudestaan rekisteröintiin (ei lue missään lapussa et mitä viisumia ja kui pitkäksi aikaa olen anonut) niin en pääsekään tulemaan ja sit on sekä lentoliput että lippu supertreeneihin hommattu turhaan. Jei rahanmenoa!
Rahanmenosta puheen ollen, voi tätä rahanmenoa Pietarissa, ei mikään halvimmista kaupungeista!
Viikonloppuna olin couchsurfing-pippaloissa. Oli kivat kinkerit, ajattelin osallistua uudestaankin. Ajattelin myös kirjoittautua mukaan couchsurfinkiin, sillä tavalla säästyisi rahaa sitten matkustellessa. Kunhan saan passini takaisin niin pääsisin aloittamaan. Eikä muuten mikään huono ajatus interrail-matkaa varten! Toista vuotta jo haaveilen siitä, ehkä kesällä 2011 sitten. Ja eikö ikäraja niihin halvempiin lippuihin ollut 25 tai 26, niin eipä tässä hätiä mitiä!
Täytyy muistaa kotoa ottaa makuupussi mukaan tulevia matkoja varten! Jos löydän sen muuton jälkeisestä sekamelskasta...
Tulen sit 12-15.3 kotona käymään, täytyyhän supertreeneihin 14.3 osallistua. Täytyypi ehkä melkein ottaa perjantai päiväkin vapaaksi, matkoihin menee niin paljon aikaa. Ajattelin tosin lentää, löysin halvat meno-paluu liput -täytyy nopsasti varata ettei mene tarjous ohi! Sit on vaan se ihana juttu, että jos en saakaan passiani 5.3, jos se joutuu esim. uudestaan rekisteröintiin (ei lue missään lapussa et mitä viisumia ja kui pitkäksi aikaa olen anonut) niin en pääsekään tulemaan ja sit on sekä lentoliput että lippu supertreeneihin hommattu turhaan. Jei rahanmenoa!
Rahanmenosta puheen ollen, voi tätä rahanmenoa Pietarissa, ei mikään halvimmista kaupungeista!
Viikonloppuna olin couchsurfing-pippaloissa. Oli kivat kinkerit, ajattelin osallistua uudestaankin. Ajattelin myös kirjoittautua mukaan couchsurfinkiin, sillä tavalla säästyisi rahaa sitten matkustellessa. Kunhan saan passini takaisin niin pääsisin aloittamaan. Eikä muuten mikään huono ajatus interrail-matkaa varten! Toista vuotta jo haaveilen siitä, ehkä kesällä 2011 sitten. Ja eikö ikäraja niihin halvempiin lippuihin ollut 25 tai 26, niin eipä tässä hätiä mitiä!
Täytyy muistaa kotoa ottaa makuupussi mukaan tulevia matkoja varten! Jos löydän sen muuton jälkeisestä sekamelskasta...
Monday, February 15, 2010
Ой, как много уже урокы!
Väsyttää. Harmittaa kun menee aikaa turhaan haaskiin, ku on aina veto pois työpäivän jälkeen, niin ei jaksa mitään sen kummempaa viikolla keksiä... Tänään tosin kävelin kotiin, ja valokuvasin matkan varrella, poikkesin kenkäkaupassa ja ostin naiselliset työkengät ja kävin ruokakaupassa. Sit vielä jos löytäis kivan laukun. Niin ja käytin kaasuhellaa ekaa kertaa yksin. Eka en meinannut uskaltaa sytyttää, mutta nälkä voitti. Oli muuten aivan ihana tunne saada kotona tehtyä ruokaa, ku en ole laittanut ruokaa kahteen viikkoon! Nyt säästyy sit nekin rahat, vaikka tuntuu että ruokakauppa täällä on ihan yhtä kallis kuin kotona... Joo, ja plussaa varmaan niinkin että pääsen nyt sit mittoihin takaisin, ku vaatteet on ruvennut kiristämään kaikista hiilareista mitä on tullut vedettyä, meinaan ku ite tekee maittavaa ja terveellistä ruokaa. Vai miten se meni?
Jo-o, ajattelin muuten ruveta kävelemään töihin ja takaisin n. 40 min suuntaansa, saa vähän raikasta ilmaa.
Täytyy ottaa selvää tästä alueesta, varmaan paljon mielenkiintoista täällä Dostojevskin nurkilla. Voisin tehdä oman kierroksen. Joo ja kirkossa tarttis käydä. Saa taas hyvän syyn shoppailla ku kirkossa täytyy olla huivi. Niin että Sonja, pakkaapa joku huivi mukaan sitten, niin käydään kirkossa sytyttämässä kynttilät!
Töissä rupeen pikkuhiljaa olemaan mukana mielenkiintoisissa hommissa -kokouksissa ja palavereissa. Tämänpäiväinen oli kyllä raskas, kun kokous oli venäjäksi. No, jälkikäteen voi aina kysellä:)
Ostin tänään kokeilumielessä joitai ihan ihmeellisiä juusto-tikkuja, sellaisia makkaran näköisiä pitkiä ohkaisia. Kauhian suolaisia, ihan ihmeellisiä, vähän savustetulle maistuu. Varmaan oluen kanssa tarkoitettu. Joo, ja venäläiset suolakurkut. Ostin tänään purkillisen, nami nami! Olen ihan hulluna niihin! Venäläinen suklaa on kans hyvää, jos tykkää tummasta ja vähän kitkerästä. Ja sit sellainen munkin tapainen pallero, Pishki, löysin pienen pienen kahvilan, vanhan ja halvannäköisen. Halpaa siellä tosiaan olikin, sain pienen teen ja Pishki-palleron 62 centillä :)
Nyt nukkumaan, niin jaksan ehkä huomenna kuntopyöräilläkin ennen töihin lähtöä.
Jo-o, ajattelin muuten ruveta kävelemään töihin ja takaisin n. 40 min suuntaansa, saa vähän raikasta ilmaa.
Täytyy ottaa selvää tästä alueesta, varmaan paljon mielenkiintoista täällä Dostojevskin nurkilla. Voisin tehdä oman kierroksen. Joo ja kirkossa tarttis käydä. Saa taas hyvän syyn shoppailla ku kirkossa täytyy olla huivi. Niin että Sonja, pakkaapa joku huivi mukaan sitten, niin käydään kirkossa sytyttämässä kynttilät!
Töissä rupeen pikkuhiljaa olemaan mukana mielenkiintoisissa hommissa -kokouksissa ja palavereissa. Tämänpäiväinen oli kyllä raskas, kun kokous oli venäjäksi. No, jälkikäteen voi aina kysellä:)
Ostin tänään kokeilumielessä joitai ihan ihmeellisiä juusto-tikkuja, sellaisia makkaran näköisiä pitkiä ohkaisia. Kauhian suolaisia, ihan ihmeellisiä, vähän savustetulle maistuu. Varmaan oluen kanssa tarkoitettu. Joo, ja venäläiset suolakurkut. Ostin tänään purkillisen, nami nami! Olen ihan hulluna niihin! Venäläinen suklaa on kans hyvää, jos tykkää tummasta ja vähän kitkerästä. Ja sit sellainen munkin tapainen pallero, Pishki, löysin pienen pienen kahvilan, vanhan ja halvannäköisen. Halpaa siellä tosiaan olikin, sain pienen teen ja Pishki-palleron 62 centillä :)
Nyt nukkumaan, niin jaksan ehkä huomenna kuntopyöräilläkin ennen töihin lähtöä.
Sunday, February 14, 2010
Что, у нас шестого урок?
Först började jag skriva på finska, sen på engelska, men det blev int ti någo. Provar så här då! Jag kommer på mig själv med att tänka på ryska med jämna mellanrum, är det månne ett bra eller dåligt tecken? För tänk om jag tänker grammatiskt fel, vad händer då?
Jag bloggar från mitt nya rum:) Det är stort, känns stort för mig åtminstone, har t.om. möbler ju! Sen igen så är ju allt stort i jämförele med rummet i Halis. Enda negativa sidorna med att bo här är att båda rumskompisarna röker, o de gör det inne. Hemma sku det störa, men här är det fullkomligt normalt. Ja, o sen dammet förstås. Fastän jag inte är något städ-freak, så stör det mig enormt när allt ser ut att vara städat och bo-bart o fint, o sen kikar man upp på bokhyllan o hittar damm säkert sedan flera år tillbaka...
Jag va ute igår:) Vi for ti en bar på Bolshaya Konjushennaya bredvid där som jag jobbar... Tyckte mig höra alla möjliga skandinaviska språk på stället, o hade varit bra ställe att dra en ordentlig bottennotering på. Not. Med tanke på att största delen av sjacket säkert samarbetar på någo vis med Nordiska Ministerrådet hade det kunnat leda till diverse pinsamheter. Nä, så några bottennoteringar blir det inte i St. Petersburg.
Vad kostar taxin i St. Petersburg? Eftersom alla bilar i St. Petersburg är potentiella taxibilar, räcker det med att vinka åt vilken som helst, o det är billigt. Väldigt billigt. Och ett snabbt o enkelt sätt att ta sig fram på. Vi betalade ca 3,70e dit o ca 3e tillbaka hem, för jag prutade lite:) Det va förresten det enda som jag betalade för under hela kvällen. Måste bjuda en runda för mina rumskompisar någon gång.... Har jag sagt att det är män jag bor med? De är jättetrevliga! Ena är som klippt o skuren ur något London gatu-mode magasin, o andra är flintis. Flint-skallig alltså. Japp, så nu rör jag mig tryggt och säkert på gatorna i St. Petersburg!
T.om. wc-pappret är annorlunda här. Eller rumskompisarna köpte ett som doftar appelsin! Underbart! Ska importera massor av det med till Finland.
Nu måste jag börja avancera mig ti butiken för att hämta rödvin o choklad! En kompis kommer på besök.
Jag bloggar från mitt nya rum:) Det är stort, känns stort för mig åtminstone, har t.om. möbler ju! Sen igen så är ju allt stort i jämförele med rummet i Halis. Enda negativa sidorna med att bo här är att båda rumskompisarna röker, o de gör det inne. Hemma sku det störa, men här är det fullkomligt normalt. Ja, o sen dammet förstås. Fastän jag inte är något städ-freak, så stör det mig enormt när allt ser ut att vara städat och bo-bart o fint, o sen kikar man upp på bokhyllan o hittar damm säkert sedan flera år tillbaka...
Jag va ute igår:) Vi for ti en bar på Bolshaya Konjushennaya bredvid där som jag jobbar... Tyckte mig höra alla möjliga skandinaviska språk på stället, o hade varit bra ställe att dra en ordentlig bottennotering på. Not. Med tanke på att största delen av sjacket säkert samarbetar på någo vis med Nordiska Ministerrådet hade det kunnat leda till diverse pinsamheter. Nä, så några bottennoteringar blir det inte i St. Petersburg.
Vad kostar taxin i St. Petersburg? Eftersom alla bilar i St. Petersburg är potentiella taxibilar, räcker det med att vinka åt vilken som helst, o det är billigt. Väldigt billigt. Och ett snabbt o enkelt sätt att ta sig fram på. Vi betalade ca 3,70e dit o ca 3e tillbaka hem, för jag prutade lite:) Det va förresten det enda som jag betalade för under hela kvällen. Måste bjuda en runda för mina rumskompisar någon gång.... Har jag sagt att det är män jag bor med? De är jättetrevliga! Ena är som klippt o skuren ur något London gatu-mode magasin, o andra är flintis. Flint-skallig alltså. Japp, så nu rör jag mig tryggt och säkert på gatorna i St. Petersburg!
T.om. wc-pappret är annorlunda här. Eller rumskompisarna köpte ett som doftar appelsin! Underbart! Ska importera massor av det med till Finland.
Nu måste jag börja avancera mig ti butiken för att hämta rödvin o choklad! En kompis kommer på besök.
Friday, February 12, 2010
Oh no! Now it's happening again... I'm talking about the disappearing of my Cyrillic letters. My computer sometimes do some silly things of his own (yes, my computer is a he, what about yours?) How do you live in Russia without cyrillic letters? This means we are not going to have a header today... If you haven't noticed, all headers are written in Russian. Always write your headers in Russian.
I went to the hairdresser's today, I feel pretty:)
Tomorrow I'm moving away from the woman I'm living at now. It somehow feel's a little bit sad, I loved the area. It's one sad, gray, ugly and depressing area, but somehow so REAL. It really reflects what Russia is all about: reality, rock-steady, survival, down to earth... To get to know Russia, and to really understand what it's all about, it's not enough to just scratch the facade -you have to dig a little bit deeper, and you will find the ever-lasting beauty of an underestimated and misunderstood giant. One reason why I'm so ridiculously obsessed with Russia, is that I identify myself with this country, by personality I mean.
Anyway, new area and new ways to get lost, starting from tomorrow!
Tomorrow I will also enter Ikea, yay :) You always have to go to Ikea when moving. I hope they have Swedish köttbullar here as well, I could combine them with blinis... I'm still having blinis several times a week. Lucky me the room I'm going to rent is furnished with an exercise cycle! Another bike is hanging from the roof (!) in the restroom, waiting for more biker-friendly weather.
We celebrated the national day of the diplomats at the work today, with some sparkling wine, what else? A nice way to end the week...
I have to go shoe and bag shopping during the weekend as well. I have to find some proper (decent-looking) shoes to wear at work, my unisex all-weather shoes just don't due... I would also need something colorful to wear... Hmmm... The problem is, when you don't want to spend your money on coloring the hair, you look gray. And when you by fact like to wear gray clothes as well, you just look totally gray!
That's all for now, I still have some Russian homework to do.
I went to the hairdresser's today, I feel pretty:)
Tomorrow I'm moving away from the woman I'm living at now. It somehow feel's a little bit sad, I loved the area. It's one sad, gray, ugly and depressing area, but somehow so REAL. It really reflects what Russia is all about: reality, rock-steady, survival, down to earth... To get to know Russia, and to really understand what it's all about, it's not enough to just scratch the facade -you have to dig a little bit deeper, and you will find the ever-lasting beauty of an underestimated and misunderstood giant. One reason why I'm so ridiculously obsessed with Russia, is that I identify myself with this country, by personality I mean.
Anyway, new area and new ways to get lost, starting from tomorrow!
Tomorrow I will also enter Ikea, yay :) You always have to go to Ikea when moving. I hope they have Swedish köttbullar here as well, I could combine them with blinis... I'm still having blinis several times a week. Lucky me the room I'm going to rent is furnished with an exercise cycle! Another bike is hanging from the roof (!) in the restroom, waiting for more biker-friendly weather.
We celebrated the national day of the diplomats at the work today, with some sparkling wine, what else? A nice way to end the week...
I have to go shoe and bag shopping during the weekend as well. I have to find some proper (decent-looking) shoes to wear at work, my unisex all-weather shoes just don't due... I would also need something colorful to wear... Hmmm... The problem is, when you don't want to spend your money on coloring the hair, you look gray. And when you by fact like to wear gray clothes as well, you just look totally gray!
That's all for now, I still have some Russian homework to do.
Monday, February 8, 2010
Урок... Да, какой у нас урок?
Rumban med att hitta lägenhet fortsätter. Har använt alla (åtminstone nästan alla) möjliga och omöjliga kontakter, visste faktiskt inte att jag hade så många kontaker till Ryssland: konsulatet, Finland-institutet, Petersburgföreningen i Åbo, unin, före detta praktikanter, ja you name it. Och en kollega som också söker lägenhet har kontaktat en agent, också via kontakter, som också söker åt oss. Ska se på en lägenhet imorgon, ett rum i en trea med två engelska lärare. Fel språk, men huvudsaken är ju att man får tak över huvudet liksom. Tja, vi får se imorgon.
Skulle på visning idag också faktiskt, men just när jag åkte ner för rulltrapporna i metron fick jag reda på att den är inhiberad -berättar mycket om situationen gällande bostadssökning här... Vad gör man, tänkte jag, som hunnit dra metrokortet redan? Tja, man åker fram och tillbaka till stationen man ska till imorgon och ser sig om på förhand förstås:) För det är ju så roligt att åka metro!
Imorgon ska jag på besök också, hem till en rysk bekant o hennes familj, intressant!
Nu har jag ryska läxor att ta i tu med:) Kanske jag ännu får ordning på grammatiken någon gång. Har en massa luckor från de tidigare kurserna...
Skulle på visning idag också faktiskt, men just när jag åkte ner för rulltrapporna i metron fick jag reda på att den är inhiberad -berättar mycket om situationen gällande bostadssökning här... Vad gör man, tänkte jag, som hunnit dra metrokortet redan? Tja, man åker fram och tillbaka till stationen man ska till imorgon och ser sig om på förhand förstås:) För det är ju så roligt att åka metro!
Imorgon ska jag på besök också, hem till en rysk bekant o hennes familj, intressant!
Nu har jag ryska läxor att ta i tu med:) Kanske jag ännu får ordning på grammatiken någon gång. Har en massa luckor från de tidigare kurserna...
Sunday, February 7, 2010
Урок пять
Täytyyhän sitä yksi postaus laittaa suomeksikin:) Kävin tänään museossa, Kunstkamerassa. Se on Venäjän ensimmäinen varsinainen museo, kokoelma koostuu Pietari I matkamuistoista ja tutkimuskäyttöön tarkoitetuista erikoisuuksista. Avajaiset floppasivat aikoinaan, mutta tsaari houkutteli väkeä hyvin Venäläisin keinoin: tarjoamalla vodkaa! Ryyppy ei tosin tänäkään päivänä ole pahitteeksi kierrellessä... Vai miltä kuulostaa purkitetut vauvat, epämuodostetut tai syntymättömät? Parempaa seksuaalivalistusta en voisi keksiä, kuin viedä nuoret Kunstkameraan!
Olen tehnyt mielenkiintoisen havainnon. Huomasin joskus aikoinaan kymmenen vuotta sitten saman asian, kun ensimmäisiä kertoja kävin Pietarissa. Vanhempi ikäpolvi suhtautuu hyvin tuttavallisesti Suomeen ja suomalaisiin, mainitsee usein sanat "naapuri" ja "sukulainen" kuvatessaan suhteitaan. Sama ikäpolvi on myös erittäin otettu jos ulkomaalaisena puhuu edes välttävästi venäjää. Ei siis ihme että odottaessa opettajaa yliopistolla eilen lauantaina, päädyin istumaan teemukillisen keksin kera vastaanotto-mummelin kanssa:) Nuoremmat taas suhtautuu samalla tavalla huonoon venäjään kuin Suomessa monet huonoon suomeen...
Pitäis varmaan kuvia laittaa tännekin että sais blogista vähän kivemman näköisen... Ajattelin kehittää kuvasarjan metro-asemista, monta hyvin kaunista asemaa. Tuntuu vaan vähän riskaabelilta seistä ruuhkassa fotaamassa, sillä mikä olisi varmempi keino paljastaa olevansa ulkomaalinen (lue tulla ryöstetyksi) kuin seistä kamera kädessä tasapohjaisissa kengissä? Tästä puheen ollen tein tänään emä-mokan: se hieno kuva minusta ja katedraalista ei ole minun ottamani, eikä edes kenenkään tutun ottama... Kaksi nuorta miestä pyysi minua fotaamaan heidät, ja vastapalveluna toinen heistä fotasi myös minut -eli annoin kamerani pois toiselle heistä! Täytyy jatkossa skarpata. On vaan kauhian masentavaa ajatella toisista ihmisistä kokoajan pahaa, ei kuulu mun persoonaan. Nämäkin oli tosi mukavia nuoria miehiä, turistimatkalla Uraalista. Olis pitänyt pyytää bisselle. Ei ei, en pyydä vieraita miehiä bisselle!
Menen tiistaina töitten jälkeen kylään yhden paikallisen naisen luokse, tavattiin ensimmäisen kerran lauantaina siellä konsertissa. Sveta työskentelee journalistina, ja tutustuttiin facebookissa, missäs muuallakaan:)
Vähän harmittaa se, etten vielä ole tutustunut kovin moneen ihmiseen... Helpottaisi jos olisi esim. vaihdossa, sillä opiskelijoillahan on ainakin jossain määrin samanlaiset huvittelut kuin itsellä, ja samassa elämäntilanteessa. Ja mikä on parempi keino tutustua uusiin ihmisiin kuin bilettäminen? Kun olen tottunut siihen, että aina (suurimaaksi osaksi) on joku ketä voi pyytää seuraksi johonkin ja keksiä jotain kivaa, tuntuu kummalliselta kun yhtäkkiä ei olekaan, ja joudun menemään yksin kaupungille tai museoon. En tietenkään jätä mitään tekemättä seuranpuutteen vuoksi, ja mikä voisi olla kasvattavampaa kuin oppia olemaan yksin! Toivottavasti tutustun mahdollisimman moneen venäläiseen nuoreen. Mainittakoon vielä etten ole vielä kertaakaan ollut bilettämässä Pietarissa. Toisin sanoen olen viettänyt erittäin turvallista elämää suuressa kaupungissa.
Asuntoasia ressaa vielä. Ja ressaa vielä enemmän mitä lähemmäs päivät valuu ens sunnuntaita kohti, jolloin katto pään päällä pitäisi olla jo... No, asioitten on tapana järjestyä. Kuulemisiin!
Olen tehnyt mielenkiintoisen havainnon. Huomasin joskus aikoinaan kymmenen vuotta sitten saman asian, kun ensimmäisiä kertoja kävin Pietarissa. Vanhempi ikäpolvi suhtautuu hyvin tuttavallisesti Suomeen ja suomalaisiin, mainitsee usein sanat "naapuri" ja "sukulainen" kuvatessaan suhteitaan. Sama ikäpolvi on myös erittäin otettu jos ulkomaalaisena puhuu edes välttävästi venäjää. Ei siis ihme että odottaessa opettajaa yliopistolla eilen lauantaina, päädyin istumaan teemukillisen keksin kera vastaanotto-mummelin kanssa:) Nuoremmat taas suhtautuu samalla tavalla huonoon venäjään kuin Suomessa monet huonoon suomeen...
Pitäis varmaan kuvia laittaa tännekin että sais blogista vähän kivemman näköisen... Ajattelin kehittää kuvasarjan metro-asemista, monta hyvin kaunista asemaa. Tuntuu vaan vähän riskaabelilta seistä ruuhkassa fotaamassa, sillä mikä olisi varmempi keino paljastaa olevansa ulkomaalinen (lue tulla ryöstetyksi) kuin seistä kamera kädessä tasapohjaisissa kengissä? Tästä puheen ollen tein tänään emä-mokan: se hieno kuva minusta ja katedraalista ei ole minun ottamani, eikä edes kenenkään tutun ottama... Kaksi nuorta miestä pyysi minua fotaamaan heidät, ja vastapalveluna toinen heistä fotasi myös minut -eli annoin kamerani pois toiselle heistä! Täytyy jatkossa skarpata. On vaan kauhian masentavaa ajatella toisista ihmisistä kokoajan pahaa, ei kuulu mun persoonaan. Nämäkin oli tosi mukavia nuoria miehiä, turistimatkalla Uraalista. Olis pitänyt pyytää bisselle. Ei ei, en pyydä vieraita miehiä bisselle!
Menen tiistaina töitten jälkeen kylään yhden paikallisen naisen luokse, tavattiin ensimmäisen kerran lauantaina siellä konsertissa. Sveta työskentelee journalistina, ja tutustuttiin facebookissa, missäs muuallakaan:)
Vähän harmittaa se, etten vielä ole tutustunut kovin moneen ihmiseen... Helpottaisi jos olisi esim. vaihdossa, sillä opiskelijoillahan on ainakin jossain määrin samanlaiset huvittelut kuin itsellä, ja samassa elämäntilanteessa. Ja mikä on parempi keino tutustua uusiin ihmisiin kuin bilettäminen? Kun olen tottunut siihen, että aina (suurimaaksi osaksi) on joku ketä voi pyytää seuraksi johonkin ja keksiä jotain kivaa, tuntuu kummalliselta kun yhtäkkiä ei olekaan, ja joudun menemään yksin kaupungille tai museoon. En tietenkään jätä mitään tekemättä seuranpuutteen vuoksi, ja mikä voisi olla kasvattavampaa kuin oppia olemaan yksin! Toivottavasti tutustun mahdollisimman moneen venäläiseen nuoreen. Mainittakoon vielä etten ole vielä kertaakaan ollut bilettämässä Pietarissa. Toisin sanoen olen viettänyt erittäin turvallista elämää suuressa kaupungissa.
Asuntoasia ressaa vielä. Ja ressaa vielä enemmän mitä lähemmäs päivät valuu ens sunnuntaita kohti, jolloin katto pään päällä pitäisi olla jo... No, asioitten on tapana järjestyä. Kuulemisiin!
Friday, February 5, 2010
Урок три, или четыре...
Yaaay! Tomorrow my Russian language course will finally begin:) It went all well, the meeting with the teacher I mean. It´s actually quite amusing, the fact that my Russian teacher in Finland (she´s Finnish) has more of the stereotypical character of a, well, Russian Russian teacher than the original ones. In other words, she seemed nice, and surprisingly enough more willing to teach me how to talk (maybe that tells everything about how bad my Russian skills actually are) than to teach me grammar... Hihi!
In one week from now, the room I'm renting will be rented out to some other girl, this means I have to find myself some other accommodation. I'm not that frightened about the issue than before, pretty calm actually -I've learned to see it as one big adventure. My life here in St. Petersburg must not be of the most exciting level then, as I have to find the excitements from issues of such serious nature... And it's actually true, my life here has been surprisingly modest when it comes to excitement, so far mostly circling around the work and beuraueqratical processes. Well, now when there seems to be a couple of weeks break in the paperwork and the correspondence with the legal authorities, I will have more time for fun. As my passport is in for registration I can't leave the town, though... But there are no shortage of things to see and things to do here either!
I just realized I haven't mentioned my work even once yet! I enjoy my work, though I haven't had so many concrete assignments yet. My co-workers seems to think I now better Russian than I in fact do, as they keep sending me these translation tasks. And yes, I'm talking about eng-rus-eng translation now:) It was hard, but at the same time rewarding, as it was a great opportunity to practice Russian. I haven't answered the phone yet, I'll think I give it one more week:) I'm deathly scared of it, even though I spoke with a real estate agent by phone today.
Tomorrow I will attend a concert we got tickets to via the office. I will also meet a Russian lady I got in touch with through facebook:)
Before I get my beauty-sleep I have to tell you about my observations: as we all know, Russian women wear high heels in every sort of weather. But what you didn't know, is that Russian men have developed their own kind of look as well: Russian haircut -or should we rather talk about anti haircut, at least when it comes to the back of the neck:) That was all for now!
In one week from now, the room I'm renting will be rented out to some other girl, this means I have to find myself some other accommodation. I'm not that frightened about the issue than before, pretty calm actually -I've learned to see it as one big adventure. My life here in St. Petersburg must not be of the most exciting level then, as I have to find the excitements from issues of such serious nature... And it's actually true, my life here has been surprisingly modest when it comes to excitement, so far mostly circling around the work and beuraueqratical processes. Well, now when there seems to be a couple of weeks break in the paperwork and the correspondence with the legal authorities, I will have more time for fun. As my passport is in for registration I can't leave the town, though... But there are no shortage of things to see and things to do here either!
I just realized I haven't mentioned my work even once yet! I enjoy my work, though I haven't had so many concrete assignments yet. My co-workers seems to think I now better Russian than I in fact do, as they keep sending me these translation tasks. And yes, I'm talking about eng-rus-eng translation now:) It was hard, but at the same time rewarding, as it was a great opportunity to practice Russian. I haven't answered the phone yet, I'll think I give it one more week:) I'm deathly scared of it, even though I spoke with a real estate agent by phone today.
Tomorrow I will attend a concert we got tickets to via the office. I will also meet a Russian lady I got in touch with through facebook:)
Before I get my beauty-sleep I have to tell you about my observations: as we all know, Russian women wear high heels in every sort of weather. But what you didn't know, is that Russian men have developed their own kind of look as well: Russian haircut -or should we rather talk about anti haircut, at least when it comes to the back of the neck:) That was all for now!
Wednesday, February 3, 2010
Yrok 2
Hello everybody, and especially Sonja, this one is for you, as you commented on my decision on choosing Swedish as the language for this blog yesterday...
Anyways, today is all in all a better day than yesterday -isn't that the goal of life btw, that every day should be better than the previous one?
I have learned that in Russia it's impossible to have more than one thing done on the same day. Usually it needs at least a couple of days to get something worked out... It could there for be stated as a fact, that you should celebrate every time you get something worked out! I did, celebrate I mean. With noting less than Blinis! I have been eating at least one Blini almost every day since my arrival... Today I only had one though... I also bought some veggies, to compensate for the loss of vitamins, and the tremendous amount of carbs I've put my body to deal with since my arrival. Overall, I've noticed, since my day of arrival I've become more and more aware of what I'm wearing and how I look. It's scary! It's like the Russian way of thinking is taking me over while I'm sleeping, and I can do nothing to control it. Not to mention the fact that those patterns of thinking are fighting against everything I believe in and who I am... Well, I can always change back into ordinary lesbian looking me after coming back :) And I have to point out: nothing have actually changed yet. Yet.
Well, back to my point, I actually had one a while ago. The important things I got worked out and that sheered my day up to that extent I had to celebrate with blinis, have to do with the visa and the registration. If everything work's out well, the government will have nothing to complain about next time I apply for a visa, neither will I be deported before the end of my stay, and in three-four weeks I could actually be able to start to dig for treasures, and find some special places to always keep in my heart! <3>
The thing I didn't got worked out was to get to the university on time to meet the teachers for the course in Russian. Yes, here you have to meet the teachers in person before you start on you'r courses, maybe to shake hands, I don't know. Why I didn't get there on time? I got lost. First I took the wrong exit from the metro station, and then I walked a couple of blocks in the wrong direction. The walk that normally (read: hopefully tomorrow) would take about 10 minutes, took me about 40... Well, I'll try again tomorrow!
Actually I don´t know if I will have one or two teachers, but I got the names of two anyway. Neither do I know whether you always have to meet them, or if it just has something to do with the fact that I'm taking (or actually receiving) private lectures...
Speaking about shaking hands, you can always behave like me when meeting the dean for the first time, to register at the university... She held up the door, with a huuuuuge gesture (actually stood there with her arms wide open) and with did I do? Tried to hug her of course! We all had a great laugh, but the situation told everything about how lonely and vulnerable you sometimes feel standing naked in front of the bureaucratic system...
Anyways, today is all in all a better day than yesterday -isn't that the goal of life btw, that every day should be better than the previous one?
I have learned that in Russia it's impossible to have more than one thing done on the same day. Usually it needs at least a couple of days to get something worked out... It could there for be stated as a fact, that you should celebrate every time you get something worked out! I did, celebrate I mean. With noting less than Blinis! I have been eating at least one Blini almost every day since my arrival... Today I only had one though... I also bought some veggies, to compensate for the loss of vitamins, and the tremendous amount of carbs I've put my body to deal with since my arrival. Overall, I've noticed, since my day of arrival I've become more and more aware of what I'm wearing and how I look. It's scary! It's like the Russian way of thinking is taking me over while I'm sleeping, and I can do nothing to control it. Not to mention the fact that those patterns of thinking are fighting against everything I believe in and who I am... Well, I can always change back into ordinary lesbian looking me after coming back :) And I have to point out: nothing have actually changed yet. Yet.
Well, back to my point, I actually had one a while ago. The important things I got worked out and that sheered my day up to that extent I had to celebrate with blinis, have to do with the visa and the registration. If everything work's out well, the government will have nothing to complain about next time I apply for a visa, neither will I be deported before the end of my stay, and in three-four weeks I could actually be able to start to dig for treasures, and find some special places to always keep in my heart! <3>
The thing I didn't got worked out was to get to the university on time to meet the teachers for the course in Russian. Yes, here you have to meet the teachers in person before you start on you'r courses, maybe to shake hands, I don't know. Why I didn't get there on time? I got lost. First I took the wrong exit from the metro station, and then I walked a couple of blocks in the wrong direction. The walk that normally (read: hopefully tomorrow) would take about 10 minutes, took me about 40... Well, I'll try again tomorrow!
Actually I don´t know if I will have one or two teachers, but I got the names of two anyway. Neither do I know whether you always have to meet them, or if it just has something to do with the fact that I'm taking (or actually receiving) private lectures...
Speaking about shaking hands, you can always behave like me when meeting the dean for the first time, to register at the university... She held up the door, with a huuuuuge gesture (actually stood there with her arms wide open) and with did I do? Tried to hug her of course! We all had a great laugh, but the situation told everything about how lonely and vulnerable you sometimes feel standing naked in front of the bureaucratic system...
Subscribe to:
Posts (Atom)
